Ajelin töiden jälkeen Kauklahteen treenailemaan Heben kanssa. Ensin jätin Hessun makaamaan ja vein luoksetulotötteröt sekä rakensin ruudun valmiiksi. Aloitettiin Tikin mallilla luoksetuloa. Vaikka Hessun ihana kongo on siellä sivussa, niin nyt Hessu tulee jo reippaalla sekä TASAISELLA laukalla mun sivulle asti (eikä koske, eli tässä nyt huomaamatta hävisi myös tuo kosketusongelma). Sivulta vapautan lelulle. Osan kerroista pysäytän seisomaan ihan mun lähelle (tai olen jo vaihdellut paikkaa ihan lähelle ja pidemmällekin) ja totta tosiaa oli tosi täpäkät pysähtymiset (olen kuitenkin nyt päätynyt käsimerkkiin edelleen, toki pysähtyy myös seiso -käskyllä). Nyt vaan rauhassa tämä seisominen tosi hyväksi ja oikeaan paikkaan. Niin ja tykkään todella tuosta, että Hessu tulee hyvällä tasaisella laukalla koko matkan (ennen teki sellaisia hidastuksia ja kauheita kiihdytyksiä ja törmäsi mun käteen tai kylkeen).

Sitten tehtiin vartaloavulla (eli nojasin kevyesti taakse antaessani käskyn) liikkeestä istumista. Oikein hyvin, ilman apua en vielä kokeillut. Hyvin kestää jäädä istumaan (kuten muissakin jäävissä) ja palaan taakse jne. Tätä täytyy muistaa treenata, on jotenkin jäänyt unohduksiin.

Noutoja sitten. Innostusnoutoja ja kapulan vetoa puukapulalla, palkaksi narupallo (saatiin muuten Inkoon kokeista palkaksi mm. sellainen narupallo, millä leikkii hulluna, mutta myös IRROITTAA). Eli kun hyvä ote kapulasta "irti" käsky ja narupallo palkaksi. Puukapulaan saatiin nyt kyllä todella hyvä ote!! Samaa tehtiin metallikapulan kanssa, Hessuhan sen noutaa kyllä, mutta ote on löysä. Sain sen nyt innostumaan siitäkin vetämisestä ja ehkä se ote hiukan taas parani, ainakin oli innoissaan :)

Lopuksi ruutuun lähetyksiä läheltä ja pariin kertaan pitkältä suoraan lelulle. Löytää ruudun vaikka mistä, jos käyn sitä ensin taputtamassa, mutta muuten kyllä takkuaa ja pysähtelee katsomaan minua välillä. Tehtiin eri puolelta ruutua ja lopetettiin onnistuneeseen. Kun Hebe ruudussa, sanon aina hyvä ja heitän narupallon. Pitää vähän miettiä ja tutkailla miten tämän kanssa nyt etenisi, sillä Hessu osasi ruudun jo talvella paljon paremmin...ehkä tehdään niitä vauhdikkaita ruutuun juoksuja nyt jonkun aikaa eikä hinkata niitä läheltä lähetyksiä.

Auton vierellä tehtiin vielä kaukojen maasta - seiso -maahan, taas tuntui että meni (ehkä) vähän sujuvammin. Pitäisi miettiä myös niitä seiso - istu - seiso, mutta en nyt vähään aikaan ole saanut aikaiseksi.

Sitten käytiin pikku lenkki ja sitten olin ilmeisesti ollut liikaa auringossa kun isiki armoton päänsärky enkä pystynyt jäämään treenailemaan Tikin kanssa (voihan harmitus). Jos ensi viikolla sitten onnistuisi.

Illalla kävi tylsä juttu, kun isäntä oli Milon kanssa kahdestaan lenkillä, staffiuros ampaisi Milon kimppuun. Isäntä toimi esimerkilliseksi, joten onneksi selvittiin vain isolla säikähdyksellä, mutta voin vain nähdä silmieni edessä, miten kaikki treenimme räyhäämisen poistamiseksi valuivat hukkaan. Masentaa niin, että en nyt edes jaksa lähteä kokeilemaan, kuinka paljon Milo räyhäisi nyt vastaantulijoille (huoh). Milo on varmasti myös mustelmilla, sillä staffi juoksi ainakin kolmesti täysillä sen kylkeen (onni onnettomuudessa, ettei kumpaankaan leikattuun polveen, sillä siitä olisi voinut olla todella ikävät seuraamukset). Että harmittaa ihmiset, joiden koirat eivät ole hanskassa ja sitten niitä pidetään IRTI!!!