-11 pakkasesta huolimatta ajeltiin Hessun kanssa tiistaina treenailemaan tokoa. Oltiin junaradan parkkiksella. Alkuun ajattelin tehdä Heben kanssa pitkän lenkin, mutta mun sormet ja naama oli jo puolen tunnin jälkeen niin jäässä, että palattiin autolle. Hessu ei muuten enään huomaakaan ohi viheltäviä junia eikä niiden kolinaa. On se ainakin juniin saatu siedätettyä, joskin niitä harvemmin tokokokeessa pyyhältää kentän vierestä (mutta jos pyyhältää ni meitä ei haittaa..heh).

Alkuun treenailtiin Hessun kanssa kahdestaan. Aloitettiin seuraamisella. Tehtiin pitkiä suoria sekä käännöksiä molmepiin suuntiin + täyskäännöksiä. Vaadin, että kontakti pysyi kokoajan. Alkuun hiukan käännöksissä haahuili, kun lumi oli niiiiiiin mielenkiintoista. Keskittyi kyllä sitten hyvin ja Hessu sai kehuja ja herkullista kivipiiraa palkaksi. Kun Hessun saa hyvään vireeseen, niin tuntuu, että se voisi seurata kontaktissa ihan kuinka pitkän aikaa tahansa
Luoksetulon stoppeja tehtiin myös tennispallon kanssa ja pari onnistui ihan ok.

Sitten saatiin ihanat kelpiet treenikavereiksi ja hyväksi häiriöksi. Hessun kanssa tehtiin liikkeestä maahan ja seisominen, molemmat ok. Sitten tehtiin noutoa. Oikein hyvin muuten, mutta yhdessä noudossa, kun hemaiseva kelpieneiti juksi narupallon kanssa leikkimässä, niin Hessu teki noutokapulan kanssa pienen kaarroksen ko. koiran luo, mutta palasi heti mun kutsusta sivulle luovuttamaan noutokapulan. Häiriötä siis tarvitaan!

Kaukot menee nyt kivasti niin, että pelkästään maasta - istu saa palkaksi heitetyn pallon ja narupallo takapalkkana tekee jo enemmän vaihtoja. Narupallopalkan kanssa saa vain olla varovainen, sillä helposti Hessu menee vinoon, kun se paras palkka on siellä takana. Saatiin kyllä aika hieno setti :)

Luoksetulon stoppikin saatiin hienosti pitkällä matkalla narupallotakapalkalla :) Nyt mun täytyy pitää Hessulle oikea tehokuuri tuon luoksetulon stopin ja kaukojen kanssa, tänään kaarihalleilla siis ne ohjelmassa. Otan taas agiputken avuksi. Toivottavasti saan edellisestä ryhmästä joku taas alkuun paikkamakuukaveriksi.

Ja koska tiistaina meillä oli treenikavereita :) hyödynnettiin kylmästä huolimatta lyhyt paikkamakuu. Laitettiin Hessu ja kelpie -neitokainen noin 2 metrin päähän toisista paikkamakuuseen ja mentiin molemmat auton taakse piiloon. Hessu näki myös kun toinen kelpie juoksi minua moikkaamaan ja oli meidän kanssa auton takana. Hebe pysyi silti hienosti  Oltiin ihan pieni aika, etteivät koirat jäädy. Oikein hyvä ja palkaksi namia sekä lopuksi juoksemista narupallon perässä.

Ehdin moikata myös Hessun Noppa -äitiä ja Tara -bortsua ja Sannaakin :)