Ihanaa lomaviikko edessä

Tänään aamusella suunnattiin ensin Milon kanssa rokotuksille. Milo painoi reilu 36 kiloa ja sai sekä rabieksen että 4-rokotteen. Lääkärin naamakin tuli Milon toimesta pestyä samalla kun lääkäri kuunteli Milon sydänäänet. Terve koiruus kaikinpuolin!

Iltapäivällä suunnattiin sitten Agimestaan treenaamaan. Anu oli meitä jälleen avustamassa ja suunnitteli meille aloluokan RallyToko -radan (kiitos Anu!). Frodo suoritti radan pariin kolmeen kertaan ja hyvin meni. Mun pitää vaan itse olla tarkkana niiden liikkeiden kanssa ja hihnan kanssa. Sillä aikaa, kun Anu & Tikru teki rataa tehtiin me Frodon kanssa rauhallisesti agipujottelua, A -estettä ja hiukan hyppyä. Frodo oli innoissaan :) Paikallamakuussakin Frodo oli välillä. Anu muistutti siitä, että jos koira haistelee maata ei sitä saa hihnasta vetää, vaan se koiran nenä pitää houkutella sieltä ylös ilman että remmi kiristyy tai koskee koiraan. Anu kertoi myös, että kisassa voi uusia pieleen menneen  tehtävän (olikohan se peräti kahteen kertaan) . Tuomarilta pitää kyllä pyytää lupa. Tietysti siitä menee virhepisteitä, mutta vähemmän kuin siitä että antaa koiran tehdä liikkeen väärin.

Milo sai sitten treenata enemmän. RallyToko -rata tehtiin nelisen kertaa. Odottaessa sai Milokin tehdä elämänsä ensimmäisen kerran agin pujottelua, putkea, A:ta ja hyppyjä. Milo oli ihan innoissaan (heh). Taisin olla minäkin, kun olin eilisen illan katsomassa agikisoja, niin tarttuuhan se into vaikka en lajista mitään tiedäkään. Pitäisköhän aloittaa Milon kanssa...tuntui tuo otus tykkäävän.

Milon kanssa hyödynnettiin lämminta (ihanaa) hallitilaa myös tokoiluun. Hienosti sujuivat kisamaisesti tehtynä liikkeestä maahan, liikkeestä seisominen, luoksetulo ja seuraamiset. Seuraamista otettiin normaalikäynnissä, juosten ja hitaassa käynnissä. Tehtiin myöskin seuraamiset sivuille ja taakse parilla askeleella.  Kaukokäskytkin (avoluokan) menivät loistavasti takapalkalla ja kisamittaiselta matkalta!! Agiesteellä tehtiin myös tokon alohyppyä. Ensin oli rima liian matalalla ja Milo käveli sen yli tiputtaen (ei ymmärtänyt, että se oli este). Nostettiin rima sitten korkeammalle ja sitten rupesikin onnistumaan. Kertaalleen tein kisamaisesti ja muuten palkkasin heti esteen yli, kun Milo oli pysähtynyt seisomaan.

Paikallamakuussa Milo pysyi muuten hyvin, mutta kun minä ryömin "Tikrun" kanssa putkeen (Autoin siis Anua ja Tikrua)oli Milon pakko tulla katsomaan että mitä me tehdään. Milo karkasi peräti kaksi kertaa meidän luokse, mutta viimeiset kaksi kertaa pysyi onneksi hyvin.

Milo osasi käyttäytyä erittäin hienosti sisätreenitilassa (jollaisessa ei ole koskaan käynyt...). Paikka on sama jossa pidetään sunnuntaina ne meidän RallyToko -kisat. Onhan se kyllä luksusta käydä yksityistunnilla lämpimässä siistissä ja isossa tilassa.

Ai niin Milo sai kuvaterveisiä myös kahdelta tyttäreltään, oheisessa kuvassa Binky ja Ida. Kuvaaja Pirre Laine.