Kun kerran lunta ei vielä ole, päätin tehdä kunnon esineruudun koiruuksille. Valitsin erittäin vaativan maaston, jossa vasen puoli kaadettua metsää ja tosi vaikeaa risukkomaastoa. Oikealla mäntymetsää jonka jälkeen kalliojyrkänne. Innoissani tallasin hiukan kisaruutua isomman, mutta halusin että ruutuun tulee myös pari polkua, joiden ylitys saattaisi olla vaikeaa. Esineet olivat miesten nahkalompakko, pienen pieni lasten työhanska sekä lippis.

Frodon esineet laitettiin niin, että lompakko vasempaan takakulmaan, pikkuhanska keskivaiheille ryteikköön ja lippis oikeaan takakulmaan jyrkänteen jälkeen olevaan painaumaan.

Frodo oli innoissaan päästessään työhön ja se osaa kulkea hyvin risukossa (määrätietoisesti ja teräviä risuja/oksia väistellen). Ensiksi Frodo toi lompakon. Hyvä luovutus ja yksi nakinpala palkaksi. Seuraavaksi tuli pikkuhanska, taas luovutus hyvä ja palkaksi yksi nakinpala. Lippiksen eteen Frodo joutuikin sitten laittamaan kaikki peliin, se oli tosi vaikea. Frodo etsi kyllä hyvin koko aluetta (joka siis oli tosi iso), hajua ei painaumasta tainnut juurikaan tulla. Lopulta hanska löytyi ja erinomainen luovutus. Palkaksi nakkeja ja kehuja ja riehumista. Sitten vietiin Frodon kanssa Milon esineet.

Milolle laitettiin kaikki kolme, mutta päätin lopettaa kun on löytänyt kaksi. Vasempaan takakulmaan (viiteenkymppiin) lompakko, keskelle hanska ja oikealle (kallion eteen) lippis.

Päätin ottaa Milolle aikaa, kun kerran oli vaikea kisaruutu kyseessä. Milo lähtikin innoissaan etsimään, mutta jonkun aikaa etsittyään palasi takaisin. Lähetin uudelleen ja nyt upposi paremmin. Vasemmasta takakulmasta nousikin nahkalompakko hienosti. Minä pudotin vahingossa lompakon, joten en vaatinut nostamista vaan palkaksi nakki. Tähän meni neljä minuuttia eli aloluokan kisassa olisi ollut ihan ok.

Toinen esine oli sitten jo vaikea ja Milo sai myös pistää kaikki peliin, jotta löytyi. Hyvin se jaksoi etsiä uudelleen ja uudelleen. Lopulta lippis löytyi ja Milo tuli ihan tuhatta ja sataa luovuttamaan sitä. Milolla aina korvat töröttää miten sattuu, kun se on oikein mielissään ja innoissaan ja nyt näin jo pitkältä korvien asennosta, että esine on löytynyt. Oikein hyvä luovutus (enkä minäkään sössinyt ja pudottanut esinettä). Palkaksi nakkia ja kehuja. Sitten kerättiin Milon kanssa merkit pois ja hain sen yhden esineen.

Olen oikein tyytyväinen molempien treeniin. Vaikka erittäin vaikea ja hankala maasto niin jaksavat kyllä etsiä ja ovat aina ihan innoissaan, kun esine löytyy. Motivaatiot hyvät! En usko että kummallakaan olisi nyt esineruudussa ongelmia jos mentäisiin kisoihin (Frodo avo ja Milo alo).