Tänään oli siis vuorossa Milon ihka ensimmäinen hakukisa. Aloitetaanpa niistä paremmista osioista...

Esineet: esineistä täydet 30 pistettä (hienoa ja nopeaa toimintaa), esineet olivat vuorossa ihan viimeisenä

Ukot: kaikki löytyivät ja saatiin huimat 167 pistettä, eli kolme pistettä vajaa täydet. Yksi piste meni siitä, että viimeiselle ukolle Milo ei vienyt näytölle aivan lyhintä reittiä, kaksi muuta pistettä taisi mennä siitä, että toinen ukko löydettiin taaksepäin työskentelyllä. Ukot olivat toisena

Tottis: Mikä murheen kryyni  Saatiin hikiset 47 pistettä (vähänkö hävettää...). Milo ei suorittanut kumpaakaan estettä ei meno eikä tulosuuntaan (eli kiersi mennen tullen, mutta nouti kapulan), enteenmenossa vaati kaksi käskyä maahan menoon, liikkeestä istuminen meni seisomiseksi, lähti hipsimään paikallamakuusta, seuraamisessakin loikki. Oli jotain hyvääkin, tuomari kehui tasamaanoutoa sekä liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo oli hyvä ja varsinkin luoksetulon vauhti oli mahtava eikä kuitenkaan törmännyt. Lisäksi Milo reagoi paukkuihin keräten kierroksia eli tämä aiheutti loikkimista ja pomppimista (normaaliakin enemmän) lisäksi paikaltamakuusta hipsiminen alkoi myös ampumisen kohdalla. Voihan kökköjen kökkö! Tottis tehtiin ekana. Milo ei reagoinut muille ampumiseen, kun odoteltiin ukkoja hakemaan eikä myöskään kun leikittiin ja odoteltiin omaa vuoroa tottikseen. Ei reagoinut kuitenkaan niin pahasti paukkuihin, että tuomari olisi keskeyttänyt meidän kisan, tuomari kyllä mainitsi asiasta.

Kisan jälkeen tehtiin kentällä Milon kanssa metrinen este ja A-este ja hienosti meni lempipallon perässä. Metrinen este oli sellainen kokonainen vaneri (meillä on aina ollut sellainen mikä koostuu lisättävistä laudoista). Milo  ei tainnut sitä kisassa tajuta esteeksi, sillä kun kerran sain sen siitä hyppäämään se oikein innostui. Vaikka heitin pallon ihan eri suuntaan hyppäsi se esteen aina itsenäisesti ohi juostessaan naama virneessä. Jyrkän A:n pistin menemään vain toiseen suuntaan ja tehtiin myös kentällä ollut loivempi A.

Mulle ehdotettiin, että Milon korvat kannattaisi tutkia eläinlääkärillä, joskus voi olla syvällä korvassa tulehdus ja se saa reagoimaan paukkuihin. Pitänee viedä Milo lekuriin ja jos korvat ovat kunnossa niin sitten täytyy ruveta oikeasti treenaamaan noita paukkuja. Niin ja lisäksi täytyy saada Milolle esteet rutiiniksi, ettei käy niiden kanssa kuten tänään. Liikkeestä seisomisen uskon johtuneen siitä, että olen sitä seisomista hinkannut tokokisojen takia enkä treenannut istumista lainkaan.

Kivaa oli kuitenkin ja kyllä se Milo rakastaa noita ukkojen ja esineiden etsimistä