Maanantaina siis alkoi meillä Hessun kanssa sisätreenit, eli avattiin hallikausi. Treenaamme edelleen PiskiPajan hallilla, mutta aikaisemmasta poiketen A kentällä. Treenaajia on 5 koirakkoa (puolessa välissä vaihtuu yksi koirakko). Treenikaverit Hessulle täysin vieraita.Yllättäen Hessu haukkui ainoastaan siinä vaiheessa kun mentiin halliin sisään (oli niin innoissaan). Satunnaisia haukahteluja ja tuijotuksia tuli parin uroskoiran toimesta, mutta Hessu keskittyi kuitenkin minuun hyvin.

Tehtiin alkuun vähän seuraamista, jotta Hessu tottuu uuteen tilaan ja muihin koirakoihin. Hyvin keskittyi. Pari hyppynoutoa puukapulalla, molemmat ok. Metallinoutokin pariin kertaan, ihan ok. Liikkeestä istuminen myös hyvä. Ruutua ensin "yes" ja pallo lentää menetelmällä (kentällä ei kyllä saa täyttä matkaa, mutta niin pitkällä matkalla kun onnistui). Tehtiin myös lähempää ja kertaalleen liike kokonaisena. Kaukot tehtiin "namit alustalla" takapalkalla ja hyvin teki. Tunnarikin kertaalleen ja hyvin toi oman, ihan vähän pureskeli luovuttaessa. Luoksetulo takapalkalla ja molemmat pysät hyvät, sai lähteä palkalle vasta perusasennosta. Aina välillä lyhkäsiä paikkamakuita Hessulle, kun muut treenasivat (vain käväisin piilossa).  Hessu oli oikein hyvässä vireessä, iloinen ja touhukas. Jäi siis hyvä mieli, josko ensi lauantain hallikokeet menisi yhtä hyvin! Kerrankin olin saanut Hessun hyvään vireeseen ennen kokeita ja se tuntui jopa muistavan kaikki liikkeetkin.

Kuinkas sitten kävikään...tiistaina kun tulin töistä kotiin, oli vastassa kolmijalkainen koira :(

Illalla käytiin Marin luona ja Mari helpotti Hessun oloa käsittelemällä sen selän ja kipeän jalan kauttaaltaan. Ainoastaan reunimmainen 5. varvas oli hiukan turvoksissa ja kuumempi kuin muut. Eipä auttanut muu, kuin varata lääkäriaika.Hessu kyllä nautti käsittelystä suunnattomasti ja makasi nätisti paikallaan.

Kuvassa Hessun koipi lääkärin vastaanottohuoneessa:

Lääkäriä odotellessa Hessu kävi pötkölleen.

Ja nukutusaineen saatuaan nukahti 5 minuutissa (outoa, kun koira nukahtaa noin nopeasti, Milon kanssahan on aina vaikeaa ja sille joudutaankin usein laittamaan tujut nukutusaineet suoraan suoneen). Hessu nukahti niin yllättäen, että jäi remmikin alle ja mun oli pakko tarkistaa, etä hengittäähän se vielä.

Sitten itse tutkimukseen. Hessu siis oli ensin hereillä, kun se tutkittiin ja aristi tutkimuksessa vasemman takajalan uloimman (5. varvas) aluetta, joka oli turvonnut selvästi. Rauhoituksen jälkeen varpaista otettiin röntgenkuvat. Kuvissa ei onneksi todettu murtumaan viittaavaa. Lääkäri myös totesi, että polvi on hyvä ja napakka eikä selässäkään tuntunut mitään ongelmaa. Varvas oli siis turvonnut, kipeä, kuumottava ja polvitaipeen imusolmuke oli myös selvästi reagoinut -> viittasi tulehdukseen. Lääkäri oli myös ottanut turvonneesta kohdasta neulalla nestettä (oli tullut vähän) ja nesteen ulkonäkö viittasi myös vahvasti tulehdukseen.  Lääkäri sanoi, että taustalla todennäköisesti pistohaava tms. jonka ihovaurio on jo parantunut. Ihonalaista vierasseisinettä ei voida myöskään poissulkea, mutta toivotaan, että sellaista ei ole. Nyt siis Hessulla tuju antibioottikuuri sekä tulehduskipulääkekuuri. Kokeet ja treenit peruttu joksikin aikaa.

Lääkäristä tultaessa Hessu jo sitten käveli kipeälläkin jalalla (kipulääkkeen ansiosta). Nyt sitten tarkkana, että malttaa olla sen kanssa levossa ja vain pakolliset pissatukset hihnassa ainakin viikon ajan.