Ensimmäisellä kierroksella Milo haukkui puussa kiinni olevaa "häiriökoiraa" moneen otteeseen, kunnes itse onnistuin toimimaan oikeassa kohdassa. Sitten lähtikin sujumaan paremmin. Toisella kierroksella meni todella hyvin ja ohitettiin ko. koiraa myös juosten, mutta niin että Milo ei saanut vetää. Jos Milo veti liikaa pysähdyin ja sitten kun Milo tuli mun luokse siitä kehut ja namit. Meni jo ihan mallikkaasti lopussa ja Milo taisi unohtaa koko toisen koiran, kun sen piti niin tarkkaa pitää silmällä, josko minä lähden juoksemaan tai teen äkkinäisiä käännöksiä ;)

Umpimärkiä oltiin molemmat, kun kotiin päästiin, mutta minä sain taas loistavia neuvoja Minnalta. Vaikeinta on oman toiminnan ajoittaminen juuri oikeaan kohtaan...huoh!