...jos vielä muistais tänne kirjata.

Lauantaina oli Milon hakutreenit ja oltiin jälleen Helkutinkorven hienolla kisaradalla. Milo oli vuorossa viimeisenä ja sillä oli kiintorulla kaulassa, mutta ukoilla myös irtorullat.

Ensimmäinen lähetys vasemmalle ja Milo tarkasti etukulman umpparikaivon (joka oli tyhjä), sitten kaarsikin vasemmalle eli radalta poispäin ja onneton sotkeutui lammasaitauksen sähköaitaan (jossa ei siis ollut sähköä). Minä säikähdin kyllä enemmän kuin koira, joka seisoi kiltisti paikallaan, jotta sain selviteltyä sen irti. Ei käynyt onneksi kuinkaan koiralle eikä aidalle. Sitten jatkettiin ja lähetys oikealle. Milo tarkasti hyvin oikean etukulman hiekkalaatikkoumpparin jossa ei ukkoa eikä valetta :)

Sitten lähetys vasemmalle ja Milo löysi hienosti lastulevyumpparista ukon ja rulla tuli hienosti minulle. Näytölle päästin painelemaan narun kanssa. Palkkana broilerin sydämiä.

Oikealle lähetys ja Milo toi jälleen kauniisti rullan hyvin keskilinjalla eteenpäin (tällä kertaa kiintorulla). Ukolle lähti "tuomari" mukaan ja tehtiin kisamaisesti. Koira irti liinasta, käsky sivulle ja sitten ukko ylös puskasta ja palkkaamaan (namilla) Tulipa testattua, että hyvin Milon saa ukolta pois.

Sitten jälleen lähetys vasemmalle, tyhjä. Lähetys oikealle, hieno tyhjä (eikä valeita umppareille kummallakaan puolella).

Uusi lähetys vasemmalle ja ukko löytyi tiheästä kuusikosta. Irtorulla tuli minulle hienosti ja päästin juoksemaan ukolle, jolta palkkana lelu :)

Mulla meni kyllä oma toiminta hiukan sekaisin sen alkusähläyksen kanssa ja selvästi Milo minua sen jälkeen rauhoitteli. Kun sitten päästiin vauhtiin, niin meni ihan hyvin. Tuli testattua, etä Milo kestää hyvin minun kompuroimisen siellä näyttöliinan perässä ja että maalimiehelläkin sen saa hyvin hallintaan. Näitä vaan aina välillä treeneihin mukaan.

Eilen kotipihatokoa. Eilen tuli sitten Milon tokokisakirjekin (voihan APUA). Tein Milon kanssa iltasella sellaisen treenin, että Frodo sai olla omassa aitauksessaan ja hain Milon suoraan omasta aitauksestaan treenaamaan. Minulla ei ollut mitään lelua tai palkkaa taskuissa. Aloitettiin tekemällä liikkeestä maahan meno kisamaisesti. Muuten hyvin, mutta Milo meni vinoon makaamaan. Tein vielä perään toisenkerran maahan menoon saakka ja nyt meni onneksi suoraan. Sitten tehtiin luoksetulo, joka jouduttiin uusimaan, sillä Milo tuli suoraan vinottain sivulle. Toisella kerralla meni todella hyvin, tuli kauniisti ja tiiviisti eteen ja siirtyi (ilman loikkaa) suoraan sivulle. Sitten tehtiin liikkeestä seisominen, joka hyvä. Hyppy useampaan kertaan, sillä yritti varastaa alussa. Yhdellä kerralla myös ennakoi istumisen. Kertaalleen meni kyllä tosi hienosti ja lopetettiin vielä lopuksi niin, että vapautin Milon kun olin sen vierellä ja Milo seisomassa.

Sitten vasta PALKKA eli iltaruoka 6 kpl nami, nami broilerin siipiä. Voi että Milo niitä rouskuttelikin nautinnollisesti. Harmi, että siellä kisassa saa tehdä nuo liikkeet vain kerran...mehän voitais jopa onnistua sitten kolmannella...

Sitten sai Frodokin ruokansa ja lähdettiin lenkille. Pojat sitten päättivät karata jonkun hajun perään ja olivat jonkin aikaa reissussa. Olivat sitten käyneet heittämässä talviturkitkin läheisessä suojärvessä ja kieli maata viistäen palasivat kotiin. Kiva, kiva Milon juuri umpeen mennyt haavakin jalassa taas vuosi hiukan.

Tänään olisi sitten tarkoitus treenata vielä Milon kanssa suoria perusasentoja ja muutenkin vähän viilailla herkkupalkkojen kanssa.

Ai niin sunnuntaina oli myös ratsastus ja menin pitkästä aikaa "Kotsulla" joka on melkomoisen vauhdikas suomipolle. Välillä teki kyllä mieli heittää ohjat käsistä ja antaa mennä vaan... Yritin kuitenkin jotenkin pärjätä koko tunnin, mutta vaikeaa oli. Onneksi Kotsulla on erittäin miellyttävät ja pehmeät liikkeet, kunhan sitä vauhtia vaan saisi pois. Pitäisi varmaan käydä useammalla tunnilla viikossa, että oppisi paremmin ratsastamaankin.