Perjantaina illalla oltiin Milon kanssa toista tuntia treenaamassa Sellossa ja juna-asemalla (yksityisopen kanssa). Aivan otollinen aika kaikelle mahdolliselle ja mahdottomalle häiriölle. Treenattiin sisällä Sellossa liikkumista rentona ja vetämättä sekä mm.  paikallaoloa sekä istuen että maaten. Sellon pihalla treenattiin seuraamista, liikkeestä istumista, liikkeestä maahan menoa sekä luoksetuloa. Milo keskittyi hyvin ja sen kanssa pystyi treenaamaan vapaana. Treenattiin myös pitkien ja jyrkkien portaiden kävelyä sekä ylös että alas ilman vetämättä (aivan loistavasti Milo suoriutui). Junaradan alaisessa tunnelissakin Milo oi aivan ok, hiukan ihmetteli alkuun. Koiriakin nähtiin, mutta Milo ei niille sanonut mitään  Erilaiset kävelypinnat, ritilät ym. eivät olleet Milolle mitään (eipä tainnut niitä edes noteerata). Junastakaan ei välittänyt vaikka ängettiin suurimpaan ryysikseen, kun ihmiset nousivat junaan ja kun tulivat ulos. Milo rauhoittuu kyllä hyvin mun sivulle.

Remmi saatiin pysymään löysällä lähes kokoajan, pari kohtaa tuli missä Milo yritti lähteä kiskomaan, mutta asettui heti kun minä pysähdyin. Välillä päästään jo tavoitteeseen mikä siis se, että koira omasta halustaan kulkee mukana (lähellä) vetämättä ja rentona. Eikä hauku tai riehu, kun tulee muita koiria vastaan. HYVÄ MILO!!

Eiköhänme oikeesti olla syksyllä valmiita BH -kokeeseen. Eilisessä PahaRemmin kokoksessa se kirjattiin Milon tavoitteisiin. Muutos on kyllä mahtava ja Milon kanssa on nykyään ilo kävellä ihan missä vaan tungoksessa, toisien koirien lähellä ym.

Lapset saivat hyvät  todistukset eilen ja niitä käytiin kevätjuhlien jälkeen juhlistamassa Rossossa (poikien valitsema ruokapaikka). Koirat saivat myös herkkuja eli valtaisat hirvenluut lihoineen. Tänään käydään katsomassa Frodon pentuja (YES) ja sen jälkeen suunnataan Linnanmäelle.