Eilen aamulenkillä treenasin Frodon ja Milon kanssa tiukasti sivulla kävelyä (molemmat vierekkäin). Meillä on nimittäin parin kilometrin hiekkatien jälkeen asfaltoitu tie jonka piennar on valkoisen viivan jälkeen ehkä yksi sentti ja tiukkojen mutkien ym. takia näkymäkin huono. Tiellä on hankala kävellä yhdenkin koiran kanssa, kun jotkut autot ajavat niin lujaa (onneksi kuitenkin suurin osa autoilijoista ajaa rauhassa ja väistää reilusti).

Saivat siis hiekkatien verran haistella ja pissailla ihan vapaasti. Kun tultiin asfalttitielle alkoikin sähellys, mietin jo että pitää varmaan kääntyä takaisin, ei tule mitään (oli se sellasta nykimistä ja käskemistä). Lopulta se jotenkin loksahti koirillekin päähän ja paras järjestys oli niin että ojan vierellä Frodo, sitten Milo ja sitten minä. Sain hihnatkin vsempaan käteen niin, että pystyin antamaan pakotenykäisyn yhdelle koiralle kerralaan. Loput puolitoista kilometriä tätä tietä meni tosi upeasti. Koirat kulkivat tiiviisti vieressä (kiinni toisissaan), ei haisteluita ja hihnat lyhyellä, mutta löysällä. Ihan nauratti, kun jossain vaiheessa Frodo vähän edisti, niin Milo katsoi minua sen näköisenä että "Näätsä se edistää, tee jotain". Tämän kauniisti kuljetun puolentoista kilometrin jälkeen palattiinkin metsän läpi kotiin ja koirat saivat taas riekkua :) Täytyy vaan useammin ottaa lenkkiin mukaan tuo asfalttiosuus. Uskon, että ensikerta menee jo alusta alkaen hyvin, kun vähän muistutellaan.

Nyt aamukaffelle ja illalla Frodon treenit.