Eilen oltiin PahaRemmin kanssa ihan uudessa treenimestassa. Vettä tuli välillä enempi ja välillä vähempi, mutta sitkeinä sisseinä tallattiin silti reilu 250 rata (olis tallattu ihan täydet 300 metriä, mutta tuli joku järvi tai iso lampi vastaan).

Milolle valmis rata, luulin että 100 metriä, mutta olikin ihan koko rata ;) Kiintorulla kaulassa, mutta maalimiehillä myös irtorullat. Ensimmäisellä otettiin kisamaisesti haltuunotto eikä palkkaa.

Aloitin vasemmalta ja Milo lähti kaartamaan niin voimakkaasti aluetta eteenpäin, että kutsuin takaisin. Uusi lähetys ja nyt Milo etenikin suoraan etukulmaan, josta tulikin rullan kanssa. Irtorulla mulle hienosti käteen ja juoksin narussa kiinni kisamaisesti ukolle jossa haltuunotto eikä siis palkkaa. Hyvin :)

Sitten lähetys oikealla ja taas lähti liian tiukasti eteenpäin, joten otettiin tämäkin etukulma uusiksi ja toisella menikin tosi kauniisti etukulmaan ja hieno tyhjä.

Tämän jälkeen tyhjiä tuli tasaiseen tahtiin molemmille puolille. Siinä satasen kohdassa löytyi oikealta puolelta ukko ja taas rulla tuli minulle hienosti käteen asti. Näytölle päästin juoksemaan liinan kanssa ja palkkana namit.

Sitten taas jatkettiin lähetyksiä ja tyhjiä. Välillä oikein kauniita pistoja ja välillä taas huonoja pistoja ja taaksepäin työskentelyä. Edettiin kuitenkin. Suokohta oli tosi vaikea ja tosi vahvasti suopursutkin tuoksuivat.

Kahdensadan jälkeen huomasi selvästi, että Milo oli jo aika puhki. Pysähteli juomaan suolla. Lähti kuitenkin aina innoissaan, kunhan vaan minä keskityin lähettämiseen enkä hösännyt.

Lopulta löytyi korkean kallion takaa (alapuolella se järvi) viimeinen ukko oikeasta takakulmasta. Hienosti tuli irtorulla minulle käteen ja hyvin Milo lähti viimeisellekin näytölle. Palkkana ensin namit ja sitten lelu :)

Tulipahan testattua, että kyllä se Milo VOI -luokan radankin tekisi ja motivaatio säilyi hyvin. Kuntoa pitää kyllä kohottaa meidän molempien. Hyvä kokeilla tällaista pitääkin rataa välillä, jospa se 100 metriä tuntuisi sitten ihan lasten leikiltä...

Oltiin kyllä molemmat sekä minä että Milo aivan umpimärkiä, kun kotiin päästiin. Monelle koiralle tehtiin VOI -luokan rata ja se on kyllä kiva, että ryhmässä on pitkällekin edenneitä.

Tänään olisi suunnitelmissa treenata Milon kanssa pari tokohyppyä kotipihalla ja sitten tehdä Milolle ja Frodolle esineruutu. Jospa tällä viikolla ehtisin treenaamaan pk-tottiksen esteet jossain kentällä ja eteenmenonkin Milon kanssa...kiirettä piisaa.