Tallasin erittäin hankalaan maastoon kisaruudun syvysen, mutta kapeamman esineruudun. Maasto oli myös minulle todella vaikeaa kulkea ja meinasin olla turvallani moneen otteeseen. Frodolle laitoin takakulmien tuntumaan molemmat esineet ja suht. hyvin piilotettuna.

Frodolla meni tosi pitkään, että löysi ensimmäisen esineen. En ottanut aikaa, mutta en usko, että aika olisi ihan riittänyt kahteen esineeseen. Frodo kyllä teki töitä ihan täysillä (etsi, etsi ja etsi). Lopulta tuli oikeasta takakulmasta pieni villatumppu. Hyvä luovutus ja minulta kehut ja taputus. Sitten lähetys uutta etsimään. Taas joutui etsimään pitkään ja lopulta vasemmasta takakulmasta löytyi lasten pieni nahkahanska. Hyvä luovutus ja palkaksi syöttelin grillattua kanaa ja possua nam :) Sitten käytiin viemässä Milon esineet. Samat paikat, mutta ilman piilotusta.

Ensimmäistä kertaa Milokin tuli vapaana omalla vuorollaan esineruudun reunalle. Suhteellisen hyvin uskoi "mukana" käskyä ja aina otti pari askelta mun ohi ja kaarsi sitten takaisin vierelle. Aikaisemmin se on rynnännyt kuin höyryjuna ruutuun, joten olen tuonut sen kytkettynä. Nyt siis tultiin oikein siististi irti lähetyskohtaan. Siinä käsky sivu ja sitten lähetys. Milokin joutui tekemään töitä ja pitkään kesti silläkin ennen kuin toi ensimmäisen esineen vasemmasta takakulmasta (pieni nahkahanska). Hyvä luovutus (ei taaskaan tiputtanut, jee). Palkaksi grillattu kanapala. Sitten uusi lähetys. Milo jälleen etsi ja etsi. Ainakin kolme kertaa se tuli ruudusta itse mun vierelle perusasentoon, mutta vaikka oli väsynyt lähetin uudelleen hiukan eri paikoista. Lopulta löytyikin se pienen pieni villatumppu. Hyvä luovutus tämäkin :) Palkaksi sitten enempi niitä grilliherkkuja.

Nämä esineruututreenit on kyllä hyvää aivotyöskentelyä molemmille. Milolla menee aina ensin vähän juoksemiseksi, mutta kyllä sillä sitten lopulta nenä aukeaa. Tykkäävät kyllä molemmat :)) Näitä kerkii vielä hyvin treenailemaan ennen lumen tuloa.