Eilen töiden jälkeen ajeltiin Milon kanssa Helkutinkorven tottiskentälle. Alkuun treenattiin pariin kertaan Milon kanssa metrinen hyppynouto kevyellä lelulla. Katselin vähän sitä Milon pään asentoa hypätessä (heh, heti huomaa että kävin koirien hyppytekniikkaluennolla). Milo edelleen osui esteeseen takaisin tullessa. Tokalla kerralla kylläkin paljon vähemmän. Sitten vähensin metristä kaksi lautaa pois. Jatkettiin edelleen lelun kanssa ja nyt hyppäsi hienosti ja ilmavasti (eikä olisi osunut metriseenkään, jos katsoi kuinka korkealle hyppäsi). Täytyy nyt Milon kanssa rakentaa hyppyvarmuutta matalammalla esteellä, sitä taitaa se metrinen vähän jännittää, koska askeleet menee helposti sekaisin ja tulee osuma esteeseen. Heitin siis Milolle narulelun ja sitten käsky "hyppy" ja "nouto". Kun tuli takaisin heitin narupallon palkaksi. Milo vaihtoi siis vauhdissa narulelun palloon ja oli aivan innoissaan. Siitä olen ylpeä, että kertaakaan Milo ei edes yrittänyt kiertää estettä, jopa vinosta pyrki hinosti takaisintulleessa esteelle ja hyppäsi.

Tämän jälkeen siirryttiin loivalle A-esteelle. Tämäkin sujui samalla tyylillä oikein hienosti. Kerran Milo varasti lähdössä ja sanoin "ei" jolloin kiersi esteen takaisin tullessaan. En sanonut mitään vaan otin lelun ja jatkettiin. Loput menivät taas loistavasti. Milo osaa loivemmalla A:lla tulla hienosti alas. Jyrkänkin menee, mutta vahvistetaan nyt loivemmalla tätä oikeaa tekniikkaa ja vasta mahdollisia kisoja ennen otetaan jyrkällä. Oikein tyytyväinen olin myös tähän.

Sitten vein Milon paikkamakuuseen takapalkan kanssa. Hienosti pysyi vaikka vieressä laitumella oli lampaita :) Palasin Milon vierelle, käsky "sivu" ja vapautus taakse. Milo makoili oikein rentona.

Sitten tehtiin seuraamista ja lopuksi eteenmeno, koko pitkän pellon toiseen päähän (lelu oli siellä saavin päällä). Milo meni todella lujaa ja suoraan :) Vapautus lelulle.

Sitten treenasi toinen koirakko, jolle ammuttiin yksi lippaallinen.

Milon kanssa tultiin sitten vielä tekemään seuraamista (hihnassa) kentän toiseen päähän, kun toisessa päässä ammuttiin. Treenattiin aivan kuin ampujaa ja pauketta ei olisi ollutkaan. Milo meni todella hienosti eikä reagoinut paukkuihin (hiukan ehkä kiihtyi ja pomppi alussa, mutta asettui kyllä hyvin). Lopuksi Milo sai leikkiä lelunsa kanssa ammuttaessa ja sitten mentiin vielä kentän toiseen päähän ja Milo sai leikkiä ampujan kanssa. Päätettiin, että seuraavalla kerralla minulle laitetaan kuulosuojaimet, että en kuule paukkuja, reagoin nimittäin itse niihin pahemmin ja sitten se siirtyy myös koiraan... Myöskin oma "pyssy" on nyt hakusessa, että saatais paukuteltua useammin.

Tänään olisi tokotuksen vuoro ja taidan ottaa myös Frodon mukaan.