Eilen oltiin isännän kanssa lähes koko päivä Messarissa. Kivaa oli (vaikka ei ollutkaan omien rotujen päivä). Shoppailtua tuli kaikkea kivaa, nähtiin tuttuja ja ihasteltiin myös alpakoita ja laamoja. Ostin myös Milolle pehmeän nahakaisen kuonopannan. Tänään siihen ensin totuteltiin sisällä ja sitten lähdin Milon kanssa kahdestaan lenkille, niin että laitoin myös kuonopannan. Menomatkasta puolet meni siinä, kun kielsin Miloa yrittämästä tassuilla repiä pantaa pois. Sitten Milo löysi "ihanan" lätäkön, jossa kahlasi aivan onnessaan ja sen jälkeen se ei muistanut koko kuonopantaa, eli loppumatka meni oikein hyvin. Milo on kuin pieni hevonen "riimu" päässä. Niin hienosti Milo pannan kanssa kulki, että päästään varmaan tuota pikaa kaupungille treenaamaan vieraiden koirien ohitusta ihan tosissaan.

Kotipihalla treenasin Frodon kanssa pari tunnaria (yhden se sähläs ja otti väärän muut meni hienosti). Sitten treenasin ensimmäistä kertaa molempia samaan aikaan. Eli ensin jätin Frodon paikallamakuuseen ja treenasin Milon kanssa seuraamista, liikkeestä maahan ja liikkeestä istumista. Kerran Frodo lähti, mutta sen jälkeen pysyi tosi hyvin. Sitten vaihdoin Milon paikallamakuuseen ja treenasin Frodon kanssa seuraamista. Yllättäen Milo pysyikin todella hyvin, eikä hievahtanutkaan. Lopuksi lopetin siihen, että vein Frodon Milon viereen makaamaan ja vapautin namilla maahan molemmat yhtäaikaa. On kuulkaa yllättävän vaikeeta treenata näin, että toinen oma koira on paikallaan makuussa. Täytyy tätä treenata lisää ja vähitellen häiriössä. Josko joskus päästäis ihan kentälle niin, että voin jättää toisen kentän päähän paikalle makuuseen.

Frodon maneesitreenit menivät oikein hyvin. Frodo oli todella motivoitunut ja voi sanoa, että kaikki onnistui. Yhden kerran kun olin lähettämässä Frodoa ruutuun karkasi sen perään toinen uros. Minä tietysti karjaisin heti pari kirosanaa, jotta Frodo ei hyökkää tämän päälletulijan kimppuun. Ilmeisesti karjaisuni auttoi, sillä Frodolla nousi ainoastaan karvat ja häntä pystyyn, mutta se katsoi vain minua ja toisen koiran omistaja sai omansa kiinni. Frodolle ei tästä kyllä mitään sen kummempia traumoja jäänyt, sillä ruutu sujui, jos mahdollista, niin vieläkin paremmin tämän jälkeen. Treenattiin siis lähes kaikkia liikkeitä ja hyvin meni. Mainitsemisen arvoisena erittäin hyvä tunnari liikkeenohjaajan kanssa. Treenattiin jälleen merkille menoa ja lopulta keksin laittaa makkaran merkin päälle ja tämä ehkä auttoi Frodoa tajuamaan, että se tötterö on se kohta johon sen haluan. Lopuksi meitä oli maneesissa enään kaksi ja pitkän aikaa vaan leikittiin Frodon kanssa. Heitin sille lelua ja palloa ja Frodo sai juosta niin paljon kuin kintuista lähti. Olipa kerrankin kiva leikkiä ihan täysillä :) Kotiin vietävänä väsynyt ja onnellinen koiruus!