

Milo on parantunut hyvin ja saa painaltaa taas vapaana kotipihalla ja kotikallioilla. Sen ilme on pelkkää hymyä ja se juoksee ja juoksee ihan juoksemisen ilosta isoissa kaarissa pitkin hankia meidän ympärillä. Pehmeää lunta on paljon, joten saapahan koivet hyvää jumppaa. Ensi vuonna mennään heti alkuvuodesta vielä kuvaamaan polvet kertaalleen ja samalla täytyy selvittää, pitääkö Milolta poistaa yksi hammas

Vähän voisi tämän vuoden saavutuksia ja uusia tavoitteita koota yhteen:
Milon tokon VOI -luokka jäi sitten vain haaveeksi kummankin polven leikkauksen takia. Polvet leikattiin peräjälkeen keväällä ja vasta nyt on Milo jälleen kunnossa. En kuitenkaan enää uskalla sitä hyppyyttää, joten vaikka oli juuri oppinut kaikki VOI -liikkeet, ei enään kokeisiin mennä. Milolla on jo ikääkin 8 -vuotta, joten saapi jäädä Frodon kanssa viettämään eläkeläiseloa.
Frodon tavoitteena oli, että se pysyy mahdollisimman hyvässä eläkekunnossa. Frodo täytti 11 -vuotta ja on ainakin tällä hetkellä hyvässä kunnossa. Pariin otteeseen kuluvan vuoden aikana on tarvinnut kipulääkekuurin, kun spondyloosi on vaivannut. Kunhan Frodo ei liikaa riuhdo ja villiinny, niin kivut pysyvät hyvin poissa. Lenkkeilemällä pyritään edelleen pitmään Frodon lihakset hyvässä kunnossa, joskin nyt tässä iässä huomaa, kuinka esim. takapään lihkasista on iso osa lähtenyt ihan huomaamatta.
Hessun kanssa uskaltauduttiin kahteen tokokokeeseen ja toisesta kokeesta saavutettiin se haviteltu ALO1 -tulos

Hakuilut meiltä jäi Hessun kanssa kokonaan, ei vaan ehditty

Ai niin, näyttelyynkin pitäisi Hessu ilmoittaa. Tykkään ulkonäyttelyistä enemmän, joten varmaan sitten keväällä - kesällä. Josko tässä Joululomalla ehtisi kurkkia sitä näyttelykalenteriakin.
Kommentit